Meno-paluu Hyvinkää-Hanko
Näyttely kertoo Suomen ensimmäisestä yksityisestä rautatiestä, 130-vuotiaasta Hyvinkää-Hanko-radasta. Näyttely valottaa Hyvinkää-Hanko-radan historiaa ja asema-arkkitehtuuria.
Hangon rata
Hanko-Hyvinkää -rautatie yhdistää Hangon sataman Helsinki-Hämeenlinna -rautatiehen. Se on noin 149 kilometrin pituinen. Pohjoisessa se seurailee harjumaisemia, etelässä ylittää merenlahden. Radan Hyvinkään päässä, entisellä asema- ja varikkoalueella, sijaitsee Suomen Rautatiemuseo. Rautatie oli kolmas Suomessa, mutta ensimmäinen yksityinen.
Rautatien rakennuslupa päätyi pietarilaisten liikemiesten perustamalle yhtiölle. Rautatien rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1872. Työmiehiä radan rakennuksella oli monta tuhatta. Oli venäläisiä ja karjalaisia sekä suomalaisia eri puolilta maata. Työtä tehtiin käsivoimin, koneita ei ollut.
Rata avattiin yleiselle liikenteelle 8.10.1873.
Kalusto ja asemat
Hangon radalle hankittiin vetureita Amerikasta ja Saksasta. Matkustajavaunuja hankittiin Saksasta. Pietarilaiset ja Helsinkiläiset konepajat valmistivat radalle tavaravaunuja.
Amerikasta hankitut veturit olivat niin sanottuja Villin Lännen vetureita. Niiden etuosassa oli valtava ylälyhty ja savupiipun takana oli suuri pronssikello, jonka ääni kuulosti kirkonkellolta. Hanko-Hyvinkää -rautatien kaikki veturit nimettiin, osa asemapaikkojen, osa hankkeessa mukana olleiden henkilöiden mukaan.
Liikenteen alkaessa Hanko-Hyvinkää -radalla oli yhdeksän asemaa. Veturitallit kääntöpöytineen rakennettiin Hankoon, Mustioon sekä Hyvinkäälle.
Suuret toiveet, karvas pettymys
Hanko-Hyvinkää -rautatie rakennettiin palvelemaan kauttakulkuyhteyttä Pietarin ja Hangon välillä. Hanko oli satamapaikka, joka oli avoinna jäästä pidempään kuin Suomenlahden muut satamat.
Rautatiellä oli varauduttu valtavaan läpikulkuliikenteeseen. Toisin kuitenkin kävi. Yhtenä syynä oli ns. Baltian rata, joka imi lähes kaiken sen liikenteen, jota oltiin odotettu Hangon radalle.
Rautatien liikennetulot eivät riittäneet ja yhtiö ajautui konkurssiin. Keväällä 1875 valtio osti radan kaluineen ja velkoineen.
Vasta 1870-luvun lopulla liikenne Hangossa alkoi vilkastua. Säännöllinen linjaliikenne Hangon ja Tukholman välillä alkoi 1877. Jäänmurtaja saapui Hankoon 1890. Murtajan toiminta oli niin menestyksellistä, että ajoittain rautatievaunut eivät riittäneet tuontitavaralle.
Kuljetuksia
Voinkuljetus lisäsi liikennettä Hanko-Hyvinkää -radalla 1890-luvulla. Voita, juustoja ja kananmunia kuljetettiin Hangon satamaan valkoisissa jäähdytysvaunuissa. Voijunien aikataulun mukaisesta kulusta huolehdittiin tarkasti.
Moni suomalainen ja venäläinen lähti Hangon kautta siirtolaiseksi Amerikkaan tai Kanadaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hyvinkää toimi lähtijöille odotuspaikkana, josta jatkettiin junalla Hankoon, kun laivan tiedettiin tulevan.
Hanko-Hyvinkää -rautatie on ollut merkittävä rahti- ja talviväylä. Sitä pitkin on kuljetettu vienti- ja tuontitavaraa tuotteita Länsi-Uudenmaan teollisuuslaitoksista muualle Suomeen, mm. puutavaraa, paperia, autoja, sementtiä.
Mitä nyt – sähköistystä suunnitellaan
Hanko-Hyvinkää -rata on edelleenkin tärkeä rahtiväylä. Hyvinkään ja Karjaan välinen henkilöliikenne lakkautettiin 1983, nykyisin välillä kulkee vain tavaraliikennettä, Karjaan ja Hangon välillä sekä tavara- että henkilöliikennettä.
Hanko-Hyvinkää -rata on yhä yksiraiteinen ja sähköistämätön. Sähköistämistä kuitenkin suunnitellaan. Sen myötä radan tavaraliikenne tehostuisi, kuljetuskustannukset alenisivat ja päästöt vähenisivät.
Nykyisin jo osalla Hanko-Hyvinkää -rataa liikennöidään 25 tonnin akselipainoisilla eli tavallista raskaammilla junilla.
|